Musiikkiterapia ja hengitys

My post content

Pete Fountain syntyi New Orleansissa vuonna 1930. Poika sairasti usein hengitystieinfektioita ja hänen keuhkonsa toimivat heikosti. Perhe hankki lääkkeitä, joista ei kuitenkaan ollut apua Peten vaivoihin. Eräänä päivänä apteekissa käydessään Peten isä tapasi naapurustossa asuvan lääkärin, joka lupasi tutkia pojan. Tutkittuaan Peten tuo lääkäri vahvisti sen, että keuhkojen toiminnassa oli ongelmia. Lisäksi lääkäri antoi epätavallisen hoito-ohjeen. Pojallle oli hankittava joku puhallinsoitin. Samana päivänä Pete kävi isänsä kanssa musiikkiliikkeessä. Pete olisi halunnut rummut, mutta hänen isänsä noudatti lääkärin ohjetta ja osti pojalleen klarinetin. Aluksi Pete ei saanut soittimesta minkäänlaista ääntä. Vähitellen, harjoittelun myötä sävelten ja musiikin tuottaminen alkoivat onnistua. Lisäksi keuhkojen toiminta parani huomattavasti. Pete Fountainista tuli ajan myötä eräs maailman kuuluisimmista jazzklarinetisteista. Hän eli 86-vuotiaaksi. Se on poikkeuksellista, koska vuonna 1930 syntyneiden samaan etniseen ryhmään kuuluvien miesten elinajanodote Pete Fountainin kotimaassa oli keskimäärin 58,1 vuotta.

Pete Fountainin tutkinut lääkäri oli aikaansa edellä. Puhallinsoittimien soiton vaikutusta mm. hengitykseen, ahdistuneisuuteen ja unen laatuun on tutkittu. Vuonna 2023 Journal of Asthma and Allergy julkaisi katsauksen musiikkiterapian käytöstä lasten astmapotilailla. Katsauksen kirjoittajien (Zhang ym.) mukaan musiikkiterapia lievitti astmaoireita, lisäsi lääkityksen noudattamista, kohensi keuhkojen toimintaa ja elämänlaatua sekä auttoi lapsia ja heidän vanhempiaan hallitsemaan ahdistusta ja masennusta. Vaikutukset eivät ole ikäsidonnaisia.

Esimerkiksi hengitysharjoituksia ja puhallinsoittimien soittoa yhdistävällä menetelmällä noin 70-vuotiaiden naisten hengitystoiminta, motoriikka ja elämänlatu kohenivat (Byengon-Soo ym. 2019).

Fysioterapiassa hengitysfunktion kehittämiseen käytetään mm. vesiastiassa olevaan letkuun puhaltamista. Puhallinsoittimien soitto on monelle kuitenkin motivoivampaa. Niillä voi tuottaa säveliä ja musiikkia, joita usein jaksaa kuunnella pitempään kuin vesiastiasta nousevien ilmakuplien porinaa. Oman lapseni astmadiagnoosi purettiin jonkin aikaa sen jälkeen kun hän aloitti puhallinsoittimen soiton.

Kun asiakkaalla on hengitykseen liittyviä ongelmia, keskitytään niiden helpottumiseen mahdollisimman motivoivalla tavalla. Tavoitteet ovat siis erilaisia kuin esimerkiksi musiikinopetuksessa. Musiikkiterapian tavoite johdetaan suoraan ongelmasta. Tavoite on tässä tapauksessa siten keuhkojen toiminnan koheneminen. Instrumentti ja soitettava musiikki valitaan yksilöllisesti asiakkaan tilanteen, tarpeen ja motivaation mukaan. Usein musiikkiterapeutti tällöin säveltää tai vähintäänkin sovittaa käytettävän musiikin. Asiakkaalla ei tarvitse olla mitään aiempaa kokemusta puhallinsoittimien soitosta.

Luonnollinen hengitys on palleahengitystä. Sen käyttö ja hallinta on yllättävän harvinaista. Pinnallinen hengitys on suorassa yhteydessä moniin fyysisiin ja psyykkisiin terveysongelmiin. Siksi esimerkiksi rentoutusharjoituksiin voidaan liittää puhallinsoittimen soitto, koska palleahengityksellä sekä rentoutuminen että puhallinsoittimen soitto onnistuvat parhaiten. Lisäksi soittimen ääni antaa asiakkaalle reaaliaikaisen, korvin kuultavan palautteen omasta hengitystaajuudesta.

Yli kolmenkymmenen vuoden työkokemuksen jälkeen olisi tietysti myös kiinnostavaa nähdä ensimmäinen lähete ja maksusitoumus jossa musiikkiterapian tavoitteeksi on asetettu hengitysfunktion koheneminen.